PSYKOTERAPIA on hoitomenetelmä, joka perustuu kahden tai useamman ihmisen vuorovaikutukseen. Terapeutin vastaanotolle voi hakeutua, vaikkei olisi varsinaista mielenterveysongelmaa. Moni käykin psykoterapiassa kehittymässä, tutustumassa itseensä tai vain puhumassa neutraalille osapuolelle huolistaan ja elämäntilanteestaan. Terapia tähtää itseymmärryksen lisääntymiseen. Tarkoituksena on saada kosketus omiin tunteisiinsa ja kokemuksiinsa vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa. Terapian avulla on mahdollista ymmärtää paremmin omaa elämäänsä ja vaikuttaa sen kulkuun, kun tietoisuus itsestä, omista tarpeista ja toiminnan vaikuttimista lisääntyy.
TYÖNOHJAUS on oman työn, työn vaatimusten, toimintatapojen ja oman itsen tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tulkitsemista ja jäsentelyä. Tavoitteena on vapauttaa voimia ja luovuutta työhön. http://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus
EMDR (Silmänliiketerapia) on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing. Menetelmän perustana on asiakkaan omat elämänkokemukset, sekä kyky ja halu kohdata kokemuksiinsa liittyviä vaikeita tunteita. EMDR-menetelmä antaa mahdollisuuden vaikeiden kokemusten ja nykyisyyttä häiritsevien muistojen työstämiseen, ja voi merkittävästi nopeuttaa traumaattisesta tapahtumasta toipumista ja vähentää asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden tapahtumista. Asiakkaalle tulee realistisempi näkemys menneisyyden tapahtumasta, ja hän voi levollisesti ajatella tapahtunutta yhtenä osana elämänhistoriaansa. Muutokset tapahtuvat mielikuvissa, tunteissa, kehossa ja uskomuksissa. EMDR on kehitetty psyykkisten traumojen hoitoon. Nykyisin hoitoa käytetään laajemmin mm. peliriippuvuuden, erilaisten suorituspaineiden, ahdistuksen, surun, persoonallisuushäiriöiden, fobioiden ja paniikkihäiriön hoitossa. http://www.emdr.fi/emdr.html
5 PISTEEN KORVA-AKUPUNKTIOMENETELMÄÄ käytetään apuna erilaisten riippuvuuksien, kiputilojen, unettomuuden, vaihdevuosivaivojen, stressioireiden, masennuksen, ahdistuneisuuden, Adhd/Add-oireiden hoidossa ja rentoutumisen tukena.
Akupunktioneulat laitetaan tiettyihin korvalehden pisteisiin. Neulat ovat pieniä ja ne laitetaan ihoon pinnallisesti. Oikealla tekniikalla kipua ei esiinny lainkaan tai se on hyvin vähäistä. Korva-akupunktiota suositellaan annettavaksi 3-10 hoitokerran sarjoissa. Neulojen lisäksi tai sijaan voidaan käyttää korvanlehteen teipillä kiinnitettäviä metallisia kuulia tai magneetteja.
MINDFULNESS tai tietoisuustaidot on tunnettu jo tuhansia vuosia itämaisessa meditaatioperinteessä. Niiden länsimainen soveltaminen lähti laajemmin liikkeelle 1970-luvulta, kun amerikkalainen professori Jon Kabat Zinn alkoi ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallintaohjelmaa kroonisesti sairaille ja kipupotilaille. Mindfulness voi olla avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä On havaittu, että näiden taitojen säännöllinen harjoittaminen tukee fyysistä terveyttä, lisää vastustuskykyä ja auttaa keskittymään ja rauhoittumaan.
Mindfulness-harjoitteita netissä: Mielenterveysseura, Oivamieli, Mielenterveystalo
TYÖNOHJAUS on oman työn, työn vaatimusten, toimintatapojen ja oman itsen tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tulkitsemista ja jäsentelyä. Tavoitteena on vapauttaa voimia ja luovuutta työhön. http://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus
EMDR (Silmänliiketerapia) on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing. Menetelmän perustana on asiakkaan omat elämänkokemukset, sekä kyky ja halu kohdata kokemuksiinsa liittyviä vaikeita tunteita. EMDR-menetelmä antaa mahdollisuuden vaikeiden kokemusten ja nykyisyyttä häiritsevien muistojen työstämiseen, ja voi merkittävästi nopeuttaa traumaattisesta tapahtumasta toipumista ja vähentää asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden tapahtumista. Asiakkaalle tulee realistisempi näkemys menneisyyden tapahtumasta, ja hän voi levollisesti ajatella tapahtunutta yhtenä osana elämänhistoriaansa. Muutokset tapahtuvat mielikuvissa, tunteissa, kehossa ja uskomuksissa. EMDR on kehitetty psyykkisten traumojen hoitoon. Nykyisin hoitoa käytetään laajemmin mm. peliriippuvuuden, erilaisten suorituspaineiden, ahdistuksen, surun, persoonallisuushäiriöiden, fobioiden ja paniikkihäiriön hoitossa. http://www.emdr.fi/emdr.html
5 PISTEEN KORVA-AKUPUNKTIOMENETELMÄÄ käytetään apuna erilaisten riippuvuuksien, kiputilojen, unettomuuden, vaihdevuosivaivojen, stressioireiden, masennuksen, ahdistuneisuuden, Adhd/Add-oireiden hoidossa ja rentoutumisen tukena.
Akupunktioneulat laitetaan tiettyihin korvalehden pisteisiin. Neulat ovat pieniä ja ne laitetaan ihoon pinnallisesti. Oikealla tekniikalla kipua ei esiinny lainkaan tai se on hyvin vähäistä. Korva-akupunktiota suositellaan annettavaksi 3-10 hoitokerran sarjoissa. Neulojen lisäksi tai sijaan voidaan käyttää korvanlehteen teipillä kiinnitettäviä metallisia kuulia tai magneetteja.
MINDFULNESS tai tietoisuustaidot on tunnettu jo tuhansia vuosia itämaisessa meditaatioperinteessä. Niiden länsimainen soveltaminen lähti laajemmin liikkeelle 1970-luvulta, kun amerikkalainen professori Jon Kabat Zinn alkoi ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallintaohjelmaa kroonisesti sairaille ja kipupotilaille. Mindfulness voi olla avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä On havaittu, että näiden taitojen säännöllinen harjoittaminen tukee fyysistä terveyttä, lisää vastustuskykyä ja auttaa keskittymään ja rauhoittumaan.
Mindfulness-harjoitteita netissä: Mielenterveysseura, Oivamieli, Mielenterveystalo
Psykofyysinen psykoterapia eli kehopsykoterapia
Keskeistä keho-mieli –yhteyden huomioiminen. Ihminen on kokonaisuus, keho ja mieli liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Samoin ihminen on osa ympäristön ja suhteiden verkkoa. Psykofyysisessä psykoterapiassa voidaan puhumisen lisäksi työskennellä hienovaraisin, kehollisin menetelmin. Huomiota kiinnitetään kehotietoisuuteen ja sanattomaan vuorovaikutukseen. Ymmärrystä autonomisen hermoston toiminnasta ja vireystilan säätelystä pyritään kehittämään. Psykoterapiasuhteessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutteiseen tunnesäätelyyn ja tavoitteena on potilaan itsesäätelytaitojen kehittyminen. Työskentelyssä huomioidaan aina potilaan mielen rakentuminen ja tunteiden säätelykyky.
Keskeistä keho-mieli –yhteyden huomioiminen. Ihminen on kokonaisuus, keho ja mieli liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Samoin ihminen on osa ympäristön ja suhteiden verkkoa. Psykofyysisessä psykoterapiassa voidaan puhumisen lisäksi työskennellä hienovaraisin, kehollisin menetelmin. Huomiota kiinnitetään kehotietoisuuteen ja sanattomaan vuorovaikutukseen. Ymmärrystä autonomisen hermoston toiminnasta ja vireystilan säätelystä pyritään kehittämään. Psykoterapiasuhteessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutteiseen tunnesäätelyyn ja tavoitteena on potilaan itsesäätelytaitojen kehittyminen. Työskentelyssä huomioidaan aina potilaan mielen rakentuminen ja tunteiden säätelykyky.
Mentalisaatioon (mielentämiseen) perustuva terapia (MBT, Mentalisation Based Therapy)
Psykodynaamisesta perinteestä kehittynyt terapeuttinen menetelmä. Mentalisaatioon perustuva terapia pohjaa ymmärrykseen mielen neurobiologisesta, neurofysiologisesta ja kehityspsykologisesta perustasta. Mentalisaatiokyvyn kehityksen ajatellaan olevan keskeinen vaikuttava tekijä kaikissa psykoterapiamuodoissa. Terapiakeskusteluiden avulla pyritään edistämään mentalisaatiokykyä eli kykyä ottaa vuorovaikutuksessa huomioon omat ja toisen ajatukset ja tunteet. Mentalisaatiokyky kehittyy lapsuudesta lähtien turvallisessa kiintymyssuhteessa. Tätä kykyä voidaan vahvistaa erilaisilla menetelmillä ja harjoituksilla. Mentalisaatioon perustuvan terapian menetelmiä voidaan hyödyntää sekä lyhyissä että pitkissä terapiasuhteissa.
Psykodynaamisesta perinteestä kehittynyt terapeuttinen menetelmä. Mentalisaatioon perustuva terapia pohjaa ymmärrykseen mielen neurobiologisesta, neurofysiologisesta ja kehityspsykologisesta perustasta. Mentalisaatiokyvyn kehityksen ajatellaan olevan keskeinen vaikuttava tekijä kaikissa psykoterapiamuodoissa. Terapiakeskusteluiden avulla pyritään edistämään mentalisaatiokykyä eli kykyä ottaa vuorovaikutuksessa huomioon omat ja toisen ajatukset ja tunteet. Mentalisaatiokyky kehittyy lapsuudesta lähtien turvallisessa kiintymyssuhteessa. Tätä kykyä voidaan vahvistaa erilaisilla menetelmillä ja harjoituksilla. Mentalisaatioon perustuvan terapian menetelmiä voidaan hyödyntää sekä lyhyissä että pitkissä terapiasuhteissa.